Palataan hetkeksi vielä kesään.
Se oli, se meni. Niin kuin se aina tekee.
Himon kesä oli mainio… Joo, se oli mainio.
Omat myyntipisteet vetivät. Craft Beer Gardenin Kollabot peruttu -ei-kollabo-olut aiheutti ihastelevaa hilpeyttä. Uusia ”ostan koko erän” -asiakkaita oli kivasti. Muutaman vanhan asiakkaan kanssa veimme hommat seuraavalle tasolle.
Yms. Jne.
Sitten oli elokuun kolme viimeistä viikonloppua. Tai noh, oikeastaan kolme viimeistä viikkoa.
Ajo oli hurjaa ja ainakin allekirjoittanut keräilee vieläkin itseään Vilja–Festivaali–Humala-putken jäljiltä. Ehkä ihan hyvällä tavalla, vaikka arjen motivaatiota onkin pitänyt vähän etsiä.
Vilja Beerfest, oma tapahtuma, meni todella hienosti. Tunnelma oli katossa ja talo sekä Himo jäivät selkeästi voitolle.
Festivaali-festivaali oli todennäköisesti elämäni työteliäin viikonloppu. Mutta 11k tölkkiä Festivaali-olutkolmikkoa sekä oman pop up -tiskin sata lootaa kaljaa kertovat, että kannatti tehä 32 tuntia töitä. Kahdessa päivässä.
Humala Craftfest lopetti kesän ja Himo kantoi sieltä yhden kegin takaisin. Yhden seitsemästätoista, eli vaikka Humalassa tartuin enemmän mikrofoniin kuin hanakahvaan, niin homma toimi täydellisesti.
Mutta nyt se kaikki on takana. Syksy on saanut ja se on näkynyt heti monellakin tapaa, mutta muuten Himon syksy ja talvi näyttävät kirkkailta.
Vielä olisi oma kesäloma pitämättä, mutta siirretään sen jälkeen katseet tosissaan tuleviin kuvioihin.
Vetämisiin.
kansikuva: Mikko Kantonen